Työssä viihtyvyys, mielekkäät työtehtävät ja jaksaminen koskettavat sekä työntekijää että työnantajaa, mutta niiden positiiviset vaikutukset heijastuvat laajemmin myös koko yhteiskuntaan. MSK:lla teemoihin on kiinnitetty erityistä huomiota alusta alkaen: jo yhtiön perustajille Ville ja Maija Isosaarelle henkilökunnan viihtyvyys ja hyvä olo olivat 70 vuotta sitten tärkeitä ja niihin panostettiin monin tavoin. Tänä päivänä aiheet ovat MSK:n vastuullisuustyön ytimessä, ja vastuullisuus nähdään pitkäjänteisenä liiketoiminnan kehittämisenä yhdessä ihmisten kanssa.
Vastuullisuutta ei yrityksessä kuitenkaan tehdä yksin. MSK toimii tiiviissä yhteistyössä työeläkeyhtiö Elon ja erityisesti Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Katja Ekmanin sekä työkykyasiantuntija Riikka Kivirikko-Ekmanin kanssa. Ekman auttaa työssään keskisuuria ja suuria yritysasiakkaita kehittämään työkykyä ja henkilöstöjohtamista liiketoimintalähtöisesti. MSK:ta hän on tukenut, auttanut ja kouluttanut erityisesti työkykyjohtamisessa ja henkilöstöhallinnollisissa teemoissa.
Katja Ekman
”Olemme sparranneet asiantuntijoidemme kanssa MSK:n lähijohtamista ja esihenkilötyötä etenkin siitä näkökulmasta, miten käytänteet tukevat työkykyjohtamista ja työkyvyttömyysriskien hallintaa. Kun nämä prosessit ovat kunnossa, ne kehittävät parhaimmillaan koko henkilöstön hyvinvointia, osaamista, työkykyä ja viihtyvyyttä. Teemme yhteistyötä myös MSK:n työterveyden kanssa, ja mietimme, miten voimme kumppaneina tukea heitä entistä paremmin. Isoimman työn tekee aina toki yritys itse”, sanoo Ekman.
Laajat henkilöstöedut lisäävät hyviä työvuosia
MSK:lla kattavista henkilöstöeduista pidetään huolta. Kaiken takana on vahva halu ja toimivat prosessit johtaa henkilöstöä ja hallita riskejä, joita työ saattaa aiheuttaa.
”Meillä on monenlaisia etuja, kuten liikunta- ja kulttuurietuja, työsuhdepolkupyörät, erilaisia sopimuksia vakuutusyhtiöiden ja silmälasiliikkeiden kanssa. Meillä on myös merkittävästi lakisääteistä laajempi työterveyshuolto, jonka kautta työntekijällä on mahdollisuus hyödyntää esimerkiksi työfysioterapeutin ja työpsykologin, ravitsemus- ja jalkaterapeutin palveluja”, kertoo MSK:n henkilöstö- ja viestintäjohtaja Tero Yliselä, ja jatkaa:
”Työfysioterapeutti on kartoittanut yhdessä työsuojelupäällikkö Teemu Suokon kanssa meillä tuotannon tiloja, viettänyt satoja tunteja mitaten ja kartoittaen haitallisia työasentoja. Yhdessä olemme miettineet, miten niitä voitaisiin minimoida tai poistaa kokonaan. Kaikki tämä tähtää tietenkin siihen, ettei työ hajottaisi ihmistä. Jos niin sattuisi kuitenkin käymään, työterveyslääkärillä on jo valmiiksi erittäin tarkka tieto siitä, mitä korvaavaa työtä kannattaa tarjota, jotta kipeytynyt paikka saa tarvittavaa lepoa.”
Työkykyriskit näkyvät työpaikalla nykyään entistä enemmän myös uusilla tavoilla, yksilön kokonaisvaltaisessa jaksamisessa. Ekman on korostanut koulutuksissaan niitä merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia ja taloudellisia haasteita ja kuormituksia, joita aiheutuu, jos työntekijä joutuu jäämään eläkkeelle ennen aikojaan.
”Näin vastuullinen toiminta toki aiheuttaa kustannuksia, mutta ne maksavat itsensä takaisin, eikä kustannuksia tule työkykyriskeistä ja -haasteista, kun henkilöstöön panostetaan”, sanoo Ekman.
Hyvä esihenkilötyö on kaiken keskiössä
Ekmanin mukaan MSK:ssa on kiinnitetty erityistä huomiota esihenkilöiden osaamisen ja työkykyjohtamisen valmiuksien kehittämiseen. Tämä alkaakin hänen mukaansa selkeästi näkyä lähijohtajuuden kehittymisessä ja siten myös työhyvinvoinnissa. Teemaan liittyy olennaisesti myös palautteen antaminen, jonka Yliselä nostaa työkykyä nostavana ja parantavana tekijänä: ”Työn merkityksellisyys tekee työstä arvokasta ja antaa kokemuksen, että olen itsekin arvokas. Palautteen anto on äärimmäisen tärkeää. Usein vain puutteet ja laiminlyönnit huomataan, mutta pitäisi pystyä myös sanomaan, että ”Hei, hyvää työtä””, Yliselä muistuttaa.
Ekman on saanut esihenkilöiltä positiivista palautetta mahdollisuudesta kehittää esihenkilötaitoja ja saada niihin tukea.
”Esimerkiksi teemat, miten yksilöä johdetaan ja miten työkykyhaasteisiin puututaan riittävän aikaisessa vaiheessa ovat perusasioita, mutta ne unohtuvat herkästi arjen kiireessä. Erityisesti MSK:lla on pidetty käytännönläheisestä kouluttamisesta ja case-esimerkkien mukaan tuomisesta”, sanoo Ekman.
Vastuullisuustyö lähtee liiketoiminnasta
Ekman ja Yliselä ovat yksimielisiä siitä, että vastuullisuus ei ole pikkujippoja tai päälle liimattuja tekoja, vaan kyseessä on yrityksen kokonaisvaltainen pohjavire ja toimintaa ohjaava arvo.
”MSK:n johto on äärimmäisen sitoutuneita kehittämään vastuullista toimintaa. Teemoihin panostetaan ja ne nähdään tärkeiksi. Asioita käsitellään johdon agendalla, ja ne linkittyvät olennaisena osana liiketoimintaa. On ollut ilo tehdä yhteistyötä. Parasta on se, että näen, miten työ näkyy tuloksissa, ihmisten viihtyvyydessä ja jaksamisessa, miten toiminta kehittyy ja miten vilpittömästi he tätä kokonaisuutta haluavat kehittää”, Ekman kehuu.
Suomalaisille pk-yrityksille hän haluaa lähettää viestin: ”Laittakaa perusta kuntoon, älkää odottako pikavoittoja. Kun käytännöt ja perusasiat toimivat, on helpompi toteuttaa vastuullisuutta myös pienillä ja yksinkertaisilla teoilla. Kannattaa myös hyödyntää systemaattisesti eri kumppaneiden erityisosaamista eri osa-alueilta. Vastuullisuusasioita ei kannata pohtia yksin.”
