Miltä maistuisi väite, että viikon työt voi tehdä kolmessa tunnissa? No, maistui tai ei, niin näin on tapahtunut kuluneen sadan vuoden aikana työn tuottavuuden 15-kertaistuessa. Ovatko ihmiset meistä vain kolme sukupolvea taaksepäin olleet 15-kertaa tehottomampia? Eivät varmasti ole ja työpäivän raadannan jatkeeksi raadanta on jatkunut vielä kaikissa arkiaskareissa. Kyseessä on systeemitason muutos. Suomi oli vielä reilu 100 vuotta sitten kehitysmaa, Euroopan takapajuloista vihonviimeisin. Omin voimin emme maatamme teollistaneet, siihen tarvittavan tietotaidon ja pääoman huokutteli Suomeen mm. Venäjältä, Skotlannista ja Sveitsistä halpa työvoima, energia, raaka-aineet sekä naapurivaltioiden suuret lähimarkkinat. Paremman tuottavuuden ansiosta tulotasomme on nyt korkea ja kokonaistyöaika noin puolet isoisovanhempiemme vastaavasta. Tuottavuus on tuonut hyvinvointia koko yhteiskuntaan. Bulkin aika on jo kaukana takana, nykyään systeemitason tuottavuuden rinnalla vaaditaan huipputeknologiaa ja innovaatioita sekä 100% laatua ja toimitusvarmuutta.
MSK Cabinsillä työ on tehokasta, tuottavaa ja turvallista.
Työmenetelmien kehittyessä vanhoja ammatteja on kadonnut ja uusia syntynyt. Esimerkiksi metsänkorjuu työllistää Suomessa nykyään noin 1% siitä määrästä kuin 50-luvulla. Enää ei saloilla pokasaha soi, eikä pölli ui pitkin raivattuja rännejä ylävesiltä alavirtaan, mutta Suomessa suunnitellaan ja valmistetaan maailman parhaita traktoreita ja metsäkoneita. Maatalous työllistää nykyään Suomessa noin 4% väestöstä, 100 vuotta sitten maatalouden osuus oli yli 70%. MSK:lla on ollut merkittävä osuus maatalouden tehokkuuden kehittämisessä 70-vuotisella taipaleellaan. Maatilojen määrä vähentyy Suomessa 2020-luvulla noin kolmen prosentin vuosivauhtia. Tämä tarkoittaa myös tilakokojen kasvua. Tilakokojen kasvu mahdollistaa ja edellyttää tuotantomenetelmien jatkuvaa kehittämistä. Nykypäivää Suomenkin maataloudessa on isot koneet, automatisointi, robotisointi ja datan hyödyntäminen osana täsmäviljelyä.
Taloustieteilijät kertovat työn tuottavuuden koostuvan henkisestä pääomasta, kiinteästä pääomasta, sekä ideoista. Samaiset taloustieteilijät myös kertovat, että läntisissä teollisuusmaissa työn tuottavuuden kasvu on hidastunut lähes koko 2000-luvun ja Suomessa vielä jopa muita enemmän. Suomessa alhaisen tuottavuuden yrityksiä on paljon, mutta parhaat ovat erittäin hyviä. Samat onnistumisen edellytykset on kaikilla olemassa, mutta kärki karkaa ja perä jää. Mistä nämä erot yritysten välillä sitten johtuvat? Sanoisin että kysyvä ei tieltä eksy, kun ensin osataan ja uskalletaan kysyä oikeat kysymykset. Jotta osataan kysyä oikeat kysymykset, tarvitaan korkeatasoista koulutusta ja laajoja yhteistyöverkostoja.
Teollisen vallankumouksen aikana 1800-luvun Englannissa kankaankudonnan koneellistumista vastustettiin luddiittien voimin särkemällä öisin teollisuuden koneita, kunnes 1900-luku soitti ja käski lopettaa oman oksan sahaamisen. Nykyinen nopeasti ja kiihtyvästi kehittyvä tietoteknologia ja automaatio ovat otollista maaperää uusludditismille. Pelissä ovat primitiiviset tunteet, huolet ja pelot oman hallinnan vähenemisestä. Yhteiskunnassa ja työpaikoilla pitää kyetä ylläpitämään joustavuutta, jotta emme vahingossa tee itsestämme luddiitteja liialla jäykkyydellä ja regulaatiolla. Tässä vaaditaan kaikilta toimijoilta yhteiskunnassa ja yritysmaailmassa avarakatseisuutta uuden edessä. Yritysten tulee alituiseen miettiä, miten disruptoida omaa tekemistään, haastaa omia toimintamallejaan ja työtapojaan, sekä luoda radikaalisti uusia tapoja toimia. Jotta tämä onnistuu on meidän kyettävä ylläpitämään jatkossakin mahdollistava positiivisuus ja vältettävä rajoittava negatiivisuus. Mahdollistava positiivisuus syntyy luottamuksesta yrityksissä ja yhteistyöverkostoissa.
Tuottavuuden vuosisata on edessämme, se on rakennettu sisään yhteistyöverkostoihimme. Kaivetaan se yhdessä sieltä esiin!
Yhdessä menestymme!
